Jenna oli taas suunnitellut vauhdikkaan ja haasteellisen
radan.
Radan alun kepeillevienti puomin ohi näytti paperilla
hankalammalta kuin se oikeastaan oli. Tein ennen 3-putkea putkijarrutuksen ja
Tico kaarsi oikein hyvällä linjalla puomin ohi kepeille. Rata jatkui 5-hypylle
pidemmän kautta, jolloin vauhti pysyi hyvänä.
Meille radan haasteellisin kohta oli 8-hyppy. Tässä ohjaaja
helposti peitti koiran näkyvyyden esteelle.
Pätkä 9-10 toimi yhtä hyvin putken kumpaa tahansa puolta. Itse
ohjasin Ticon 10-esteelle putken ja puomin välistä, mutta onnistuneita
suorituksia nähtiin myös kun ohjaaja lähetti koiran 8-esteeltä itsenäisesti
putkeen ja siirtyi ottamaan koiran vastaan 10-esteen takaa päällejuoksulla.
12-hypyllä kannatti tehdä vastakäännös, minkä jälkeen oli
haasteellinen suora, 13-hyppy, välistäveto, 14-hyppy, sylkkäri, 15-hyppy.
Pätkää 15-18 tehtiin monella eri tavalla. Ticon kanssa toimi
parhaiten 16-hyppy niistolla lyhyemmän linjan kautta ja 17-esteelle liikkuva
vastakäännös. Kokeilin esteelle 17 myös tiukkaa vekkausta, mutta silti tuo
kohta meni helposti pitkäksi. Jennan pyynnöstä esteelle 16 kokeiltiin myös
saksalaista+persjättöä, jolloin ohjaaja ja koira kiersivät esteen pidemmän
kautta ja koiralle tuli parempi, suorempi linja 18-putkeen.
Kohdassa 21-22 sai olla tarkkana. Kohtaan tultiin aikamoista
vauhtia ja moni koira juoksi putken ohi. Valssi toimi tähän kohtaan
huomattavasti paremmin kuin persjättö. Vielä putken jälkeenkin sai ohjata
huolellisesti. Este 23 oli sen verran lähellä seinää, että koirat jättivät sen
helposti hyppäämättä.
Kun radan yksityiskohdat oli viilattu kohdilleen, tehtiin
koko rataa. Ticon kanssa saatiin rutistettua kasaan hieno nolla. Taas oli
kotiin vietäväksi hyvä mieli.
Kiva rata, loistava kouluttaja ja ihana koira, niistä on
onnistuneet treenit tehty :-)
T. Anne ja Tico
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti