perjantai 20. kesäkuuta 2014

Jenna Caloanderin haastajatehistreenit 17.6.2014


Nopeasti on tämän vuoden tehiskausi mennyt ja tällä kertaa meillä oli jo viimeiset haastajatehiksen treenit ennen kesätauolle jäämistä. Tavallisesta poiketen emme saaneet rataa ennakkoon vaan teemana oli ”kisanomainen treeni”. Radan rakentamisen jälkeen saimme itsenäisesti tutustua rataan 5 minuuttia, kuten kisatilanteessakin, ja omilla ohjausratkaisuilla oli edettävä.

Alkuun muutamat radan kohdat tuntuivat haasteellisilta ja jouduin valitsemaan kahteenkin haasteelliseen kohtaan ohjausvalinnan, jota en Turon kanssa kamalasti ole harrastanut – poispäinkäännöksen. Rataan tutustuessa katsoin ensin että 3 esteen sijoittelu olisi haastava, mutta sijoittamalla koira lähdössä tarpeeksi viistoon kohti 2 esteen siivekettä sai aikaiseksi suoran linjan koiralle, eikä kolmannen esteen ohittamisessa ollut vaikeuksia.  Työnsin Turon 3-esteen kauimmaisen siivekkeen kautta ja sieltä päästiin juoksemaan kovaa vauhtia slaalomilla eteenpäin. Turo tulee välistävetoihin todella tiukasti ja kaarrokset sujuivat todella optimaalisilla linjoilla. 6-esteelle ainoastaan hieman rytmitin saaden koiran kääntymään, keilaus 7 putkeen, koira vasemmalle puolelle ja lähety 8:lle, josta selkeä puomin merkkaus ylöspäin. Tässä alkuradassa ei ollut meillä mitään ongelmia, puomi-kontakti-erottelut toimivat erinomaisesti.


Puomin päähän tein valssin, ja takanakierto-persjättö oli valintani 10 esteelle. Osa teki myös takanaleikkauksen putkelle ja silläkin vaihtoehdolla ehti ohjaamaan putken jälkeen esteen nro 12. Otin Turon puolivalssilla vastaan putkelta ja ensimmäisellä kerralla yritin ainoastaan rytmittämällä kääntää koiran hypyltä 13 kohti keppejä. Ei ihan rytmittäminen ja kepeille ”ryntääminen” riittänyt sillä rintamasuunnan mukana Turo bongasi extrahypyn. Liikkuva vastakäännös (kohti keppejä) hypylle 13 oli sen sijaan nappivalinta, jolloin koiran sai näppärästi kepeille. Keppejen päästä Turo irtosi loistavasti poispäinkäännöksellä putkeen vaikka hieman ohjausvalintaa jännitin. Kiirehdin putken päähän valssiin kääntääkseni koiran hypyn 16 oikeanpuolimmaisen siivekkeen kautta. Ohjausvalinta kyllä toimi mutta oli ehkä aavistuksen kökkö. Minulla tuli kova kiire valssiin ja Turon linja ei ollut täysin sujuva. Kokeilimme niin että jää odottamaan Turoa lähelle hyppyä 16 ja otan hieman vastaisella kädellä vastaan. Kierrätinkin tällä kertaa Turon vasemmanpuoleisen siiveen kautta. Nopeasti reagoiva koira hyppäsi alkuun muutaman kerran hypyn 16 vielä uudelleen siivekkeen vielä kiertämisen jälkeen. Tämän korjasin hieman vahvemmalla vastakädellä siivekkeen kierron jälkeen. Kellotimme ja aavistuksen nopeampi tämä ulomman siivekkeen kiertäminen oli kun koiralle tuli sujuvammat tiet.


A:lle asti homma pelitti hyvin, juoksin oikeaa puolta, ja jälleen oli poispäinkäännökselle käyttöä putkelle irrottamisessa. Toimi erinomaisesti ja loppusuora olikin vain täyttä juoksua Oli todella huikeaa huomata miten hienosti poispäinkäännökset toimivat. Ehkä jatkossa kyseistä ohjausvalintaa uskaltaisi myös kisoissa käyttää. Koiran asenne ja draivi treenissä oli loistava ja jälleen kerran Jenna onnistui pitämään ihan huipputreenit, kiitos paljon!


T. Iina ja Turo

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Jenna Caloanderin huipputehistreenit 11.6.2014


SM-kisat lähestyy. Tehisporukka aloitti elokuussa treenit ja siitä saakka on opeteltu uutta, hiottu vanhaa, haettu varmuutta, nopeutta, hallintaa... kuka mitäkin on halunnut treeneissään painottaa. Nyt kun SM-kisoihin on aikaa muutama päivä ja maajoukkuekarsintoihinkin vain pari viikkoa on enää mahdollista vahvistaa vain itseluottamusta.

Hyvän viimeistelytreenin resepti
- sujuva, sopivan vaikea rata
- sopivasti irtoomista ja hallintaa
- mahdollista saada nollana eka kerralla läpi
- vahvistaa itseluottamusta
- kepit molemmilta puolin
- kaikki kontaktit

Tämän illan rata oli paikoitellen vaativa. Rataantutustumiseen käytettiin noin viisi minuuttia ja ohjauskuviot suunniteltiin niin kuin kisatilanteessa. Nopean koiran kanssa esimerkiksi kohdat 9-10 ja 20-21 vaativat aika paljon luottoa ja kauko-ohjaukseen luottamista, koska ohjaava vaan ei kertakaikkiaan kerkiä pelipaikoille koiraa ohjaamaan. Myös pimeästä kulmasta lähestyttävä putki 16 oli meille haasteellinen. Leijeröintiä ei voinut edes kuvitella, niinpä tähän kohtaa täytyi tehdä sokkari 15-16 välissä jolloin pääsin painamaan Miinan putkeen. Ajoituksellisesti vaikea paikka! 

Nro 10 hypylle koira kääntyy automaattisesti, kunhan se vaan saa putkesta edetä riittävästi eteen. Vähän sama tilanne on esteellä nro 21. Koira saa tulla putkesta reipasta vauhtia ja heti koiran tullessa ohi täytyy ohjaajan todella voimakkaasti omalla vartalon suunnalla ohjata koira kiertämään hypyn taakse. Ainakaan minulla ei ollut mitään mahdollisuutta ehtiä tähän väliin tekemään sokkaria saatika valssia. 

Valmistavista treeneistä jäi todella hyvä mieli ja ratakin saatiin nollana läpi näiden muutamien kohtien treenauksen jälkeen. 

Itseluottamus korkeella kohti meidän ensimmäisiä SM-kisoja! 

T. Eerika & Miina

torstai 5. kesäkuuta 2014

Jenna Caloanderin haastajatehistreenit 3.6.2014

Jennan omien sanojen mukaan tämän treenin tarkoituksena ei ollut enää tehdä mitään sen erikoisempaa, vain muistutella kontakteja, keppikulmia. Lisäksi rataan oli pari kuviota kopioitu SM-kisatuomareiden radoista. 

Rata oli kyllä erittäin hauska, suoraviivainen ja selkeä. Ohjasin Isakin ottamalla sen 2. esteen takaa vastaan ja etenin rauhallisesti kohti 5. putkea antaen Isakin suorittaa serpentiinin melko itsenäisesti.  Putkesta edettiin suoraan esteelle 6 jonka jälkeen tein persjätön ja ohjasin Isakin keinulle. Keinun jälkeiselle takaakierrolle sain Jennalta vinkiksi ohjata takaakierron mahdollisimman suoraan keinun suunnan myötäisesti. Eli ei kohti 8. hyppyä, koska tällöin koira joutuisi hyppäämään esteen siivekkeen myötäisesti ja hypyn suunta ei olisi silloin kohti 9. putkea. Tämä olikin hyvä oivallus yl. ottaen takaakiertoihin, sillä näin toimimalla myös rimat pysyvät takaakierroissa paremmin. 9. Putkesta etenimme A:lle ja ensimmäisellä kerralla huomasin, että putkelle täytyy antaa pienesti putkijarrua, sillä muuten suorasta putkesta eteenpäin ampuva koira joutuu kaarrattamaan A-esteelle.  A-esteen jälkeisen putken ohjasin leijeröimällä ja ohjasin Isakin putken ulkokaarrokselta sisään.  12. esteelle ohjasin Isakin jonkinlaisella jaakotuksen tapaisella, otin sen vasempaan käteen ja lähetin hypyn 13. kautta putkelle 14. Alun perin suunnittelin välille 14-15 takaaleikkauksen. Mutta Jenna ehdotti meitä kokeilemaan persjättöä tuohon ja se kyllä toimi siinä paljon paremmin. Sillä ohjauksella oli helpompi rytmittää seuraava käännös.  Loppu rata mentiinkin sitten vain lujaaaa… Ja loppuen lopuksi tällä radalla meille tuotti vaikeuksia ainoastaan ohjaajan ehtiminen esteeltä 17 esteelle 20. Isak osaa hakea keppejä hyvin ja itsenäisesti, mutta yrittäessäni juosta mahdollisimman kovaa suoralla painoin sitä muutaman kerran toiseen väliin.

Meille Tehis-kausi on tehnyt tosi hyvää ja kouluttajat ovat antaneet paljon positiivista palautetta meidän edistymisestä. Näistä treeneistä on saanut poistua kyllä vallan hyvillä mielin ja samoin oli nytkin. Jennalta saadut tsempit ja opit ovat tehneet tehtävänsä!

T. Saara ja Isak

torstai 29. toukokuuta 2014

Janne Karstusen huipputehistreenit 27.5.2014


Arvokisoja ajatellen Janne oli tehnyt vauhdikkaan, mutta teknisen radan. Ratapiirros minulta jäi puuttumaan, mutta toivottavasti ylläolevasta käsin piirretystä yritelmästä saa edes jotain selvää. Linjat ovat tietenkin hieman hakusessa tässä piirroksessa, mutta pääasia kuitenkin toivottavasti selviää.

2 esteellä pohdin sitä yleistä kysymystä, että pyöritänkö Nuutin, vai vienkö pidempää kautta, jolloin linja A:lle on huomattavasti huonompi. Päädyin niistopersjättöön, joka toimi meillä oikein hyvin. 4 esteen jälkeen tein persjätön ja jäin keppien oikealle puolelle ja kutsuin Nuutin pakkovalssilla kepeille. Hypylle 8 tein persjätön, jolloin ehdin hyvin ohjaamaan Nuutin putkeen. Puomilla meillä oli vaikeuksia, koska Nuutti alkaa ennakoimaan lähtöä vastakkaiseen suuntaan, ja näin ollen ei ota kontaktia kunnolla. Palkkasimme Nuutin muutaman kerran eteenpäin.


Putken 13 jälkeen putkeen 19 asti ei ollut erityisempiä hankaluuksia. Sen jälkeen tulikin kova kiire, jotta ehti suoran putken jälkeen työntämään hypyn 21 takaa. Sen jälkeen tein valssin ja ohjasin loppu radan samalta puolelta.


Minulla ei ollut sen suurempia ongelmia tämän radan kanssa, joten teimme sitä kokonaisuutena ja nollatreeninä. Sen jälkeen harjoittelimme kaikennäköisiä keppikulmia, jotka menivät todella hyvin. Sain taas olla oikein tyytyväinen Nuuttiin!

T. Heini ja Nuutti

perjantai 9. toukokuuta 2014

Janne Karstusen haastajatehistreenit 6.5.2014


Pitkästä aikaa oli taas Jannen treenien vuoro sekä siirtyminen
ulkokentälle. Oli kyllä kivaa, kun oli tilaa kunnolla!
Janne oli suunnitellut radan tulevia arvokisoja ajatellen ja näin
radasta olikin 95% Alenin kiemuroita ja 5% Laamasen kiemuroita. Rata oli
kiva ja vauhdikas.

Heti ensimmäiseksi mietin, että ohjaanko kakkosen sylkkärillä vai
merkkauksella. Kokeilin molempia ja merkkaus toimi huomattavasti
paremmin. Sitten saikin pistää töppöstä toisen eteen ehtiäkseen tekemään
kunnon ohjauksen esteille 8 ja 9. Itse vein Loton ensin takaakiertoon
esteelle 9 kauemman siivekkeen kautta ja aika kivasti sinne menikin.
Kokeiltiin myös hieman linjata paremmin jo kasilta lähtien suoraan
takaakiertoon vasemman siivekkeen kautta. Se toimi aluksi hyvin, mutta
Lotto rupesi toistojen myötä hyppäämään 9 esteen väärin päin. Sitten
kokeilimme pyörittää Lotto lyhyempää reittiä ja yllätykseksi sekin toimi
erittäin hyvin. Puolivalssi kasille ja siitä sylkkärillä ysille. Tämä
oli myös nopeampi tapa ohjata tuo kohta.

Sitten taas juostiin lujaa. Putki, kepit, nopea lähtö kepeiltä ja puomin
jälkeen persjättö tai takaaleikkaus esteellä nro 15. Keinun ja renkaan
jälkeen jouduin tekemään Lotolle vastakäännöksen, että sain sen hyvin
kääntymään nrolle 20. Ja hyvin kääntyikin! Sieltä pieni työntö 19 ja 20
välistä A:lle leijeröiden esteen 19. A:n jälkeisen esteen nro 22 otin
Loton kanssa vain vedolla ja pieni työntö esteelle ja sieltä sitten taas
täysillä eteenpäin. Lotto hieman ajautui pitkälle esteen 26 jälkeen ja
putkelle tuli iso kaarros. Siihen kokeilimme vain tiukempaa leikkausta
putkelle päin. Se toimi kohtalaisesti. Lopussa ei kovin paljon
vaikeuksia ollutkaan. Kiva, menevä rata. Eniten käytimme aikaa esteiden
8 ja 9 kanssa ja kokeilimme ja kellotimme eri vaihtoehtoja.

Saimme Loton kanssa radan aika sujuvasti tehtyä. Hauskaa oli jälleen
kerran.


T. Johanna ja Lotto

 

torstai 1. toukokuuta 2014

Jenna Caloanderin huipputehistreenit 29.4.2014



Jenna oli taas suunnitellut vauhdikkaan ja haasteellisen radan.
Radan alun kepeillevienti puomin ohi näytti paperilla hankalammalta kuin se oikeastaan oli. Tein ennen 3-putkea putkijarrutuksen ja Tico kaarsi oikein hyvällä linjalla puomin ohi kepeille. Rata jatkui 5-hypylle pidemmän kautta, jolloin vauhti pysyi hyvänä.

Meille radan haasteellisin kohta oli 8-hyppy. Tässä ohjaaja helposti peitti koiran näkyvyyden esteelle.
Pätkä 9-10 toimi yhtä hyvin putken kumpaa tahansa puolta. Itse ohjasin Ticon 10-esteelle putken ja puomin välistä, mutta onnistuneita suorituksia nähtiin myös kun ohjaaja lähetti koiran 8-esteeltä itsenäisesti putkeen ja siirtyi ottamaan koiran vastaan 10-esteen takaa päällejuoksulla.

12-hypyllä kannatti tehdä vastakäännös, minkä jälkeen oli haasteellinen suora, 13-hyppy, välistäveto, 14-hyppy, sylkkäri, 15-hyppy.

Pätkää 15-18 tehtiin monella eri tavalla. Ticon kanssa toimi parhaiten 16-hyppy niistolla lyhyemmän linjan kautta ja 17-esteelle liikkuva vastakäännös. Kokeilin esteelle 17 myös tiukkaa vekkausta, mutta silti tuo kohta meni helposti pitkäksi. Jennan pyynnöstä esteelle 16 kokeiltiin myös saksalaista+persjättöä, jolloin ohjaaja ja koira kiersivät esteen pidemmän kautta ja koiralle tuli parempi, suorempi linja 18-putkeen.

Kohdassa 21-22 sai olla tarkkana. Kohtaan tultiin aikamoista vauhtia ja moni koira juoksi putken ohi. Valssi toimi tähän kohtaan huomattavasti paremmin kuin persjättö. Vielä putken jälkeenkin sai ohjata huolellisesti. Este 23 oli sen verran lähellä seinää, että koirat jättivät sen helposti hyppäämättä.

Kun radan yksityiskohdat oli viilattu kohdilleen, tehtiin koko rataa. Ticon kanssa saatiin rutistettua kasaan hieno nolla. Taas oli kotiin vietäväksi hyvä mieli.

Kiva rata, loistava kouluttaja ja ihana koira, niistä on onnistuneet treenit tehty :-)

T. Anne ja Tico

torstai 24. huhtikuuta 2014

Jenna Caloanderin haastajatehistreenit 22.4.2014


Säteen kanssa pääsimme tuuraamaan haastajien treeneihin ja Jennalla oli jälleen todella  kiva rata :). Selitän rataa nyt niin päin, että puomi on vaakatasossa kuva alareunassa.
Ensimmäinen putki sujui ihan helposti siten, että olin itse putken ”yläpuolella” yli putken puolivälin. Tällöin ehti hyvin kääntäämään olkapäällä koiran esteen 3. oikealle puolelle.
Radan haastavin kohta oli ilman muuta pujottelukuvio 5.-9. Aluksi kokeilin siten, että pyöritin Säteen vitoshypyn vasemman siivekkeen kautta, lähetin oikealla kädellä pujottelemaan, tein takaleikkauksen keppien päähän, nappasin Säteen mukaan hypyltä 7. ja lähetin jälleen pujottelemaan ja tein taas takaleikkauksen kepeille. Hyvin toimi noinkin. Sen jälkeen kokeiltiin kohtaa niin, että 5. este ja kepeille lähetys kuten aiemminkin, mutta jäinkin vitoshypyn ja keppien väliin ja tein keppien päässä poispäinkäännöksen ja lähetin Säteen keppien toisella puolella olevalle seiskahypylle. Sieltä sitten vaan uudestaan pujottelemaan. Aluksi Säde tuli seiskahypyn ja keppien välistä, mutta muutaman kerran jälkeen homma sujui jo hienosti. Uskaltaisin jopa käyttää tuota poispäinkäännöstä kisoissakin jos vain hyppy olisi hivenen lähempänä keppejä.

Toinen haastavalta näyttävä kohta on väli 13.-14. Oln täysin varma, että Säde lähtee tuossa keinulle, mutta eipä lähtenytkään. Tein niin, että juoksin siten että este 13. jäi vasemmalle puolelleni ja sitten vaan tiukka ohjaus ja lähetys kohti putken suuta. Liimauduin itse siis aika lähelle putkea.

Puomilta esteelle 18. seviydyttiin hyvin pakkovalssilla ja sitten vaan hirveää tykitystä kohti estettä 20. Jos esteelle 20. halusi ehtiä kunnolla niin 18. piti käydä vaan nopeasti merkkaamassa ja sitten jo täyteen vauhtiin kohti putkea.

T. Riikka ja Säde

torstai 17. huhtikuuta 2014

Jenna Caloanderin huipputehistreenit 15.4.2014

Koko tehiskausi on mennyt koiran tai kuskin sairastellessa. Nyt ollaan vihdoin päästy taas treenaamisen makuun. Tauko on tehnyt ilmeisesti ainakin koiralle hyvää. Kuskin kunto sen sijaan on tipahtanut melkein kahden kuukauden flunssan seurauksena. Kunnon kohotus todellakin on käynnissä, siis ohjaajalla.

Jennan treeneissä oli taas luvassa juoksemista.
 

Toisen esteen ohjasin oikealta puolelta. Tuolla esteellä molemmilta puolilta ohjaus tuntui toimivan, kun katsoi muita ryhmäläisiä.
 

Kakkoselta 3-6. esteiden kautta seiskalle. Ensimmäisellä kerralla ohjasin seiskan suoraa linjaa kierrättämällä koiran taaemman siivekkeen takaa kasille. Ja yllätys yllätys en saanut koiraa ohjattua enää putkelle (9). Paavo hyppäsi kasiesteen niin vinoon, että suoritti ennen putkea olevan esteen, eikä sitä putkea. Rata alusta uusiksi ja seiska esteen siivekkeen kierrätys ratapiirustusta luettaessa alakautta, eli  270 asteen käännös siivekkeen ympäri. Koiran kulma kasiesteelle parani ja ohjaus putkeen onnistui helpommin.
 

Seuraava pulma oli sitten kymppiesteen ohjaus. Rataan tutustuessa ei käynyt edes mielessä parhaiten toimiva ohjauskuvio. Treenikavereiden suorituksia seuranneena tosin osasin jo hieman ennakoida tuhoon tuomittua ohjauskuviotani. Olin siis ajatellut kunnon putkijarrun ja ohjauksen kympille putken ja esteen välistä. Ei mitään mahdollisuuksia vaikka jarru toimisikin. Kierrätys kauempi siiveke kiertäen sylkkärillä (vai onko se poispäin kääntö?) sen sijaan toimi loistavasti. Pari kertaa tosin joutui treenaamaan kun ohjaajan sijoittuminen oli väärä. Sain Paavon kanssa sijoittua aika eteen ja merkkaamaan esteen/käännöksen huolellisesti, ettei koira hypännyt kymppiä väärään suuntaan.
 

Esteellä numero 13 toimi saksalainen loistavasti, siis takaakierto ja persjättö heti perään ja sitten pinkomaan 15 takaakiertoon. Este 17 taaemman siivekkeen kautta. Esteiden 20-21 välissä parhaiten toimi persjättö. Valssiakin taidettiin kokeilla, mutta siitä ei saatu sujuvaa. Esteelle 22 tein aluksi takaaleikkauksen, mutta valssi esteiden 21-22 välissä oli paljon sujuvampi ohjaajan pysyessä koko ajan liikkeessä. Loppu olikin suoraa viiletystä.
 

Superhauskat treenit taasen. Hienoa, kun kokeillaan useita eri ohjauskuvioita. Sen perusteella sitten voi kisoissa päättää mikä ehkä saattaisi toimia parhaiten. Mahtavat tsemppitreenit taasen. Kiitos Jenna. Mun tarvii lähtee lenkille.

T. Sari ja Paavo

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Jenna Caloanderin haastajatehistreenit 8.4.2014


Jenna Caloanderin haastajatehis treeneissä 8.4 tehtiin 24 esteen rataa.

Neron kanssa tehtiin toiselle esteelle pakkovalssi pidempää kautta, jotta linja kolmoselle olisi parempi. Tämän jälkeen tein nelosen ja vitosen väliin persjätön ja vitoselle vastakäännöksen. Yritin alussa tehdä 7 putkelle jotain epämääräistä putkijarrua ja keretä tekemään valssia 8 hypylle. Jenna ehdotti, että juoksisin putken päähän jarruttamaan ja sehän toimi tosin hyvin. 8 hypylle tein valssin.

9 putkelle putkijarru ja valmiiksi 10 hypylle. 10 hypyn otin pakkovalssi vastakäännös yhdistelmällä. 11 hypyn olin ajatellut ottavani niistolla lyhyempää kautta, mutta huomattiin, että se näyttää liikaa 3 hypylle. Tehtiin siis siihen back-flap, jolloin Nero oli oikeassa suunnassa 13 hypylle. Siihen tein sylkkärin, josta lähdettiin nopeasti valssiin 14 hypyn jälkeen ja 15 jälkeen toinen valssi. Siitä koiran lähetys putkeen ja putken jälkeen persjättö, josta loppu rata juostiinkin kovaa.

Kaiken kaikkiaan tosi kivat treenit. Nero meni ihan huippuhyvällä vauhdilla ja teki töitä keskittyneesti loppuun saakka. Jenna kyllä keksii tosi nopeasti ratkaisut kaikkiin ongelmiin. Kiitos Jenna huippuhyvistä treeneistä!

T: Katariina & Nero

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Jenna Caloanderin huipputehistreenit 1.4.2014

 
Jennalla oli tällä kertaa tarjolla varsin vauhdikas baana, jossa pääsi tekemään töitä jokseenkin suoraviivaisesti ja koirakin revittelemään ajoittain jopa huolella. Oma rataantutustuminen jäi enemmänkin radan pikavilkaisuksi, kun saavuin Turun reissulta vartin aiottua myöhemmin, mutta onneksi siitä huolimatta ehdin näihinkin geimeihin mukaan. Muuri oli vaihtanut pituuden paikalle ja vitoshyppy normihypyksi oli selkeimmät havainnot, jotka kannatti verkkokalvoille tallentaa piiroksesta poiketen.

Ilmeisesti pikavilkaisu -taktiikka sopii meille, kun pyyhkäistiin kepeille asti ihan ykkösellä puhtaasti ja siinäkään ei olisi ollut mitään muuta kuin ohjaaja olisi jaksanut vaan käskyttää ne kepit. Jälkeenpäin kuulin, että nuo baanan varrella tyrkyllä olevat putkiansat oli viritelty hitusen Javaa silmällä pitäen, mutta kaikkien yllätykseksi tämä kenttien vapaamielinen rallattaja ei täkyyn tarttunutkaan. Joskus siis näinkin päin, kun koira ei edes vilkuile vääriä vaihtoehtoja.

Alku meni näppärästi pakkovalssilla ja siitä ehti sitten hyvin vastakäännökseen vitoselle. Nopea takaakiertoon tuuppaus ja sitten vaan maagista eteen käskyä otuksen karvaisiin korviin asti. 9 muuri oli yllättävän helppo merkata kaukaakin koiralle, josta pääsikin vääntämään valsseja seuraavalle pätkälle. Kokeiltiin tätä vaihtoehtoa myös kierrättämällä 13 oikean kautta ihan vaan hämyesteiden takia, mutta Java fiksuna poikana arvasi tämänkin ja jätti vallan väärät esteet rauhaan.

17 hyppy meni saksalaisella, jotta ehti itse saamaan edes hitusen etumatkaa putken ajaksi, jotta olisi sitten liikkeellä ja käskyllä selkeästi kepit indikoimassa. Eikä koiralla näyttänyt olevaan mitään vaikeuksia, vaan se pujotteli keppejä jopa ihan huvikseen putken kautta, kun oikein oli kone lämpimänä. Toisen kerran kepeille tultaessa testasimme törkkäyksen selkeästi paremmaksi, kun koira sai jääädä rauhassa suorittamaan A:ta ja itse ehti hyvin kipittää kepeille sillä välin.

Rata oli jopa varsin helppo viimeaikaiseen vääntöön verrattuna, joten ihan kiva välillä tehdäkkin treenejä, jotka pystyy jopa muistamaan sillä vilkaisullakin ja toisaalta taas koirakin saa tuulettaa pääkoppaa viilettämällä koko radan mitalta. Ja ainakin meille silkkaa plussaa, että koirakin malttaa keskittyä niihin ratapiiroksessa merkittyihin esteisiin sen sijaan, että kentältä haetaan aivan kaikki putket ja hypyt järjestyksestä ja suoritussuunnalta huolimatta.

T. Satu & Java

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Jenna Caloanderin huipputehistreenit 18.3.2014


Radan teemana tällä kertaa oli ainakin irtoaminen ja rytmitys. Laitoin koiran kiertämään esteen numero 3 oikealta puolelta. Tämän tekivät jotkut myös siten, että koira kiersi vasemman siivekkeen kautta. Koira piti lähettää todella hyvissä ajoin kiertoon ja vastakäännöksen jälkeen sai lähteä vauhdilla juoksemaan esteelle 5, jotta ehti sinne tekemään tiukan sylikäännöksen. Tätä harjoittelimme pelkästään muutamia kertoja. Sylikäännöksessä saa olla tarkkana, ettei koira lue sitä jaakotukseksi, ja lähdekin hypyn jälkeen putken puoleisen siivekkeen kautta kohti estettä 6. Sylikäännöksessä tuli olla hyvissä ajoin asemissa näyttämässä koiralle ponnistuspaikka ja jarruttamassa vähän koiran liikettä, jotta se saattoi koota itsensä hyppyyn, joka suuntautui siivekkeen ympäri 360 astetta.
Este 7 takaakierto-persjättönä ja siitä putkeen numero 8. Koiraa kannatti vähän odottaa 8 putkella sillä 9 putken jälkeen koiran piti irrota suoraan esteelle 10 ohjaajan jatkaessa viistosti vasemmalle putken 12 sisäänmenoa kohti. Jos ohjaaja oli liian aikaisin putken 9 päässä, ohjaajan liike hidastui liikaa tai jopa pysähtyi kokonaan. Tällöin koira ei joko ollenkaan jatkanut esteelle 11 tai sitten jatkoi, mutta ohitti esteen 11 vasemmalta puolelta. Tässä kohtaa siis rytmitys oli avainasemassa. Liikkeen täytyi säilyä kokoajan, jotta koiran ei tarvinnut kysellä, että mihin seuraavaksi mennään. Tarkoitus oli, että ohjaaja olisi sujuvasti liikkunut putken 12 suulle ja koira samalla hypännyt esteen 11 ja vauhdilla jatkanut matkaansa putkelle 12. Ihan en onnistunut tässä vaan valuin jonnekin putken 12 puoliväliin asti, kun olin niin keskittynyt siihen, että koira jatkaisi matkaansa hidastelematta putken toisella puolella. Yllättävän hyvin meni tämä kohta kuitenkin :)

Este 13 suoritettiin siten, että ohjaaja oli valmiina esteen takana ottamassa koiran pakkovalssilla vastaan. Tästä jatkettiin esteelle 14, jonka jälkeen 15 takaakiertona ja siitä törkkäisy kepeille. Esteellä 17 oli tärkeää mennä itse tarpeeksi pitkälle merkkaamaan koiralle takaakiertopaikka. Tässä piti ottaa kunnon askel oikealla jalalla selkeästi esteen taakse ja oikealla kädellä antaa myös selvä merkki ponnistuspaikasta koiralle. Silloin koira sai hyvän linjan esteelle 18. Tämä olikin yllättävän vaikeaa. Sitä aina luulee tekevänsä isoja ja selkeitä liikkeitä, mutta todellisuudessa en ainakaan itse aluksi näin tehnyt vaan lähinnä huitaisin kädellä koiran takaakiertoon…. Silloin koira ei kokoa itseään kunnolla hyppyyn ja hypystä tulee liikaa suoraan esteen taakse suuntautuva, eikä estellee 18 suuntautuva niin kuin oli tarkoitus.

Sitten puomi 19, tämän jälkeen esteet 20 ja 21. Itse tein persjätön esteiden 21 ja 22 välille. 22 jälkeen hyvissä ajoin valssi ja siitä koiran kuljetus oikealla kädellä putkeen 23. Tässä piti olla tarkkana ettei koira karannut esteelle 21 uudestaan.

Oli taas oikein kivat treenit. Jenna on kannustava kouluttaja ja hänellä on aina kivoja ratoja sekä hyviä neuvoja J

T.Maija ja Reino

 

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Jenna Caloanderin haastajatehistreenit 11.3.2014

 
Tällä kerralla Jenna oli tehnyt radan joka oli ohjattavissa monella eri tavalla niin kuin hän itse sanoikin. Itselläni teemana tuntui olevan, miten monessa kohdassa pienen villaisen voi hukata.
 
Alussa päädyin ohjaamaan hypyt 2 ja 3 takaa kiertoina. (Toisena vaihtoehtona ajattelin pakkovalssia hypylle 2.) Hypyltä 3 pieni veto ohjaus hypylle 4 sylkkärillä hyppy 5 ohjaus hypylle 6 valssi hypylle 7 ohjaus kepeille.
 
Reinon ja minun yksi vaikeimmista kohdista oli sitten kepeiltä hypyt 9,10 ja 11 koska Reino ei tee keppejä itsenäisesti tältä ” ns. oikealta puolelta ” ajattelin tehdä persjätön hypyn 9 jälkeen ja päälle juoksun hypylle 11. Aina ei käy niin kuin ajattelee oltiin siis selvästi mukavuus alueen ulkopuolella. Jennalla oli tietysti ratkaisu ongelmaamme eli hypyt 9 ja 10 keppien puolelta työntö vastaisella hypylle 11 näin pääsin hypylle 12 tekemään suunnittelemani niiston. Hypyltä 13 puomille veto putkeen 15 onnistui hyvin muutaman tosi pahan kontakti loikan jälkeen.
 
Sitten päästään suunnitelmaani josta Jenna totesi ettei se sovi mini koiralle tai ei ainakaan kovin monelle. Maxi koirilla se toimi hienosti joten kerron sen aivan sen tähden. Putkesta A:lle lähetys putkeen 17 hypylle18 vastaan otto saksalaisella ohjaus keinulle ja takaa kierto hypylle 20.
 
Reinon kanssa tehtiin sitten Jennan ohjeistuksella. Putkesta A:lle pieni varmistus että Reino lähti kiipeämään  ja vauhdilla putkelle 17 ja persjättö heti putken jälkeen ohjaus hypylle 18 ja keinulle takaa kierto hypylle 20. Onnistui muuten paitsi että putken 17 jälkeisessä persjätössä hukkasin  Reinon aivan täysin ja kerran Reino valitsi kepit A:lta tullessa kun ei ollut minkäänlaista ohjausta putkelle. Persjättö vaihdettiin valssiin niin saatiin matka putkelta hypylle 18 huomattavasti paremmaksi.
 
Tämä päivä ei selvästi ollut meidän parhaimmistoa.
 
Innolla odotetaan seuraavia treenejä.
 
T. Leila & Reino

tiistai 18. helmikuuta 2014

Jenna Caloanderin huipputehistreenit 18.2.2014



Jee, jee Jennaa! On ihana mennä treeneihin, kun tietää, että sieltä tulee kotiin hyvillä mielin, vaikka niin kovin hyvin ei olisi mennytkään. :) Kokeilemme uusia ja erilaisia tapoja ohjata joku tietty kohta, mutta jos se vaan ei toimi, se saa jäädä hautumaan itsenäisiin treeneihin ja mennään eteenpäin sillä tyylillä, joka juuri meille toimii. Toiset kouluttajat ovat niin kovin "tiukkoja" siinä, että "nyt tämä uusi juttu on vaan saatava toimimaan" ja sitten sitä hinkataan melkein koko treeniaika. Ei ole kivaa. Hermostuu koira ja hermostuu ihminen. Välillä on hyvä poistua omalta mukavuusalueelta, mutta ei jäädä munimaan sinne epämukavuusalueelle.

Radan alku aiheutti päänvaivaa; mistä kautta kierrättää koira esteelle 3 ja entäs este 5? Päädyin tekemään pakkovalssin kakkoselle, niisto-persjättö kolmoselle ja luukutus vitoselle kierrättäen koira oikean siivekkeen kautta taakse. Toimi ihan ok.

Sitten kokeilimmekin pakkovalssi kakkoselle, sylkkäri kolmoselle ja poispäinkääntö vitoselle kierrättäen siis vasemman siivekkeen kautta ympäri. Toimi sekin, kun vähän hinkkasi, mutta ei niin kovin luontevasti. Varsinkin sylkkäri aiheutti päänvaivaa, kun Romeo lähti niin kovasti kiihdyttämään kakkoselta, että sylkkäriveto esteiden 3 ja 4 väliin ei oikein ajoitukseltaan onnistunut. Romeo kyllä kääntyi kakkosta lähempänä olevan siivekkeen ympäri, mutta ei kovin tyylipuhtaasti. Parempia käännöksiä saatiin aikaan, kun otin Romeon vastaan kakkoselta hyvin lähellä kolmosta, jolloin sain jarrutettua sen kauniiseen käännökseen siivekkeen ympäri. Poispäinkäännöksestä vitoselle saatiin ihan nätti, kun vaan päästin koiran ajoissa kädestä irti hyppyä suorittamaan, jolloin ehdin itse hyvin merkkaamaan kuutosen takaakierron ja alta pois, jotta rima ei kolissut.

Kerran tuli Romeo ohi 9 hypystä, kun olin niin paljon edellä eikä se vauhdiltaan enää lähtenyt pieneen vetoon vastakädellä. Avuksi merkkaustyöntö 9 taakse ja veto. Kepeille sisään hyvin, ei vilkuillutkaan putkea. Mutta sitten tuli poispäinkääntö putkeen.... Toistuvasti tein käännön liian myöhään ja Romeo lähti pujottelemaan keppejä uudestaan toiseen suuntaan. Pöh. Aika taitavasti se kyllä vaan pyörähti viimeisen kepin ympäri ja lähti pujottelemaan takaisin päin... ;)
Avuksi tähän käden lisäksi jalka ja pienen niiauksen ansiosta sujahti koira viimein putkeen.

12 putki ohitettiin kerran, kun pikkaisen laveasti ohjasin ja koira ampui 11 putkesta vaan perääni. Valssipyörähdys ennen 12 putkea ja koira saatiin sinnekin. A-putki erottelussa ei virheitä, vaikka putkilla oli sumpitettu melkein koko A:n ylösnousu. :D Noissa suorissa lähestymisissä harvoin tulee meille virheitä; enemmän hankaluuksia on, kun vinosti lähestytään tuollaista kohtaa.

17 hyppy mentiin kerran takaa, vaikka olin tiedostanut, että 16 hyppy ohjaa sinne. Otin koiran vastakäteen 16 hypyltä, mutta silti liian aikaisin päästin koiran suorittamaan 17 ja se livahti taakse. Hiuksenhieno raja on siinä, että missä kohtaa pitää koiraa pitää kädessä pitkään ja missä vain hetken. Kokeilimme siis hypylle 16 vastakäännöksen ja siitä hypylle 17, jolloin Romeo saatiin laskeutumaan paremmalle linjalle hypyltä 16 ja näin ohjattua oikeaa kautta hypylle 17. 18 hyppyä ei varmaan tähän perään edes enää suoritettukaan. Hyvä, mutta lyhyt muisti... ;)

Tällä kertaa tuli taas rimoja aika huolella alas. Viime kerralla kun jo Jennan kanssa tuuletettiin, että hyvin pysyivät ylhäällä... Varsinkin ensimmäinen rima oli hankala. Jennan ohje lähtöihin olikin, että jättää koiralle reilusti tilaa; jopa 6-8 metriä. Jos Romeolla ei ollut tarpeeksi tilaa kiihdyttää kunnon laukalle, se hyppäsi suoraan riman päälle. Kun jätti tarpeeksi tilaa ja minä merkkasin kakkosen pakkovalssin ennen koiran hyppäämistä, meni ok. Muutaman kerran, vaikka tilaa oli, Romeo tiputti riman silti, koska kakkosen merkkaaminen häiritsi. Romeo vaan ei kestä, jos teen mitään käsillä, kun HÄN hyppää. Aina vaan enemmän siis häiriötreeniä hypyillä; hyppimistä, törkkimistä, härkkimistä, niiailua ja paljon palkkaa kun rima pysyy. 6 rima tuli pari kertaa alas, jos olin myöhässä taaksetyönnön kanssa ja periaatteessa vähän koiran edessä, kun se hyppäsi. Kun merkkaus oli ajoissa ja minä pois alta, rima pysyi.

Siinäpä se; kokeilemisen arvoinen rata. :)

T. Elina ja Romeo


(c) Isabella Fagerström
 

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Jenna Caloanderin haastajatehistreenit 11.2.2014


 
Turon kanssa ollaan kovasti odotettu Jenna Caloanderin treenejä ja tämä odotus palkittiin super-mahtavilla treeneillä!
 
Rata oli 20 esteen mittainen nopeasti etenevä ja kiemurainen rata, jossa päästiin kokeilemaan muutamiakin erilaisia ohjausvaihtoehtoja.
 
Ensimmäisellä pätkällä ohjasin Turon hypylle 9 asti.  2 esteen olin suunnitellut ohjaavani saksalaisella, mutta nopeasti huomasin jääväni liikaa Turon tielle hidastaen vauhtia. Kokeiltiin sitten niin että jätin koiran aivan keinun vierelle, lähes kohtisuoraan 1 hyppyä kohden.  Kutsuin koiran 2 esteen siivekkeen viereltä suoraviivaisesti ja välistävedolla ohjasin hypylle. Tällä ohjauksella annoin Turolle tilaa edetä ja saatiin linjauksista ja vauhdista mahdollisimman optimaalisia. Esteelle nro 3 pieni tönäisy, josta nopeasti liikkuen persjättö heti 4 esteen jälkeen ja 5 ohjaus takaakierto-valssilla putkeen.
 
Nro 6-9 kokeilimme sekä pakkovalssi + ”back-flap” yhdistelmää, että koiran kutsumista putkesta vastaisella kädellä ja ikään kuin japanilaisella koiran vedättämistä 8:lle. Japanilaisella tarkoitan sitä että otin Turon 7 hypyn jälkeen hetkeksi vasempaan käteen, jonka jälkeen 8 siivekkeen kohdalla persjätöllä koira oikeaan käteen.  Molemmat ohjausvalinnat toimivat todella sujuvasti.
 
Esteet 10-15 etenivät sujuvasti lähinnä valssaillen. Hypyllä 14 kokeilin muutamaa eri variaatiota. Lähetin Turon  ensin takaakiertoon, josta ohjasin poispäin käännöksellä kepeille. Toisena vaihtoehtona mietin saksalaista. Molemmat toimivat Turon kanssa hyvin. Ensimmäisessä variaatioissa koiralla oli enemmän tilaa suorittaa eikä itsellä ollut niin kiire ohjauksen kanssa.
 
Esteen nro 18 suoritusta pohdiskelimme yhdessä rataan tutustuttaessa. Olisiko järkevää kierrättää kauimmaisen siivekkeen kautta vai lyhyempää reittiä?  Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui pakkovalssi esteen nro 18 taakse ja siitä sylikäännös. Kellotettuna jopa maksikoirilla sylkkäri oli nopein ohjausvalinta!
 
Puomi tuli ohjata huolellisesti, jottei Turo ampunut minun perääni putkelle, mutta rauhallisesti näytettynä ei ongelmia. Myös puomilta vapautus ja ohjaus poispäin-käännöksellä 20 putkeen sujui ongelmitta.
 
Turo teki koko treenin ihan huikean hyvin töitä ja liikkui huippuvauhtia. Myös kontaktien vapautukset sujuivat nopeasti, vaikka kanssa ollaan etenkin kisoissa painittu. Loppuun tehtiin vielä hieno nollarata! Paljon saatiin kehuja, joten hymy korvissa treeneistä kotiin.
 
Kiitos Jenna aivan mahtavat treenit! J
 
T. Iina & Turo

lauantai 8. helmikuuta 2014

Jenna Caloanderin huipputehistreenit 4.2.2014

 
 
 
Pitkästä aikaa päästiin taas Jenna Caloanderin oppiin! Treenitunnelma oli mahtava ja jälleen kerran sain asiantuntevaa opetusta. Sain itsellenikin vielä tietoon nämä asiat:

1. Mitä osaamme


2. Treenattavat pääasiat

3. Treenattavat sivukohteet

4. Miten kehitys on näkynyt ja miten kehitymme tulevaisuutta ajatellen

Treenirata oli mukava 24 esteen kiemura. Teemana oli etenkin linjaukset, joista piti aina löytää siistein ja nopein itselleen. Tämän lisäksi kävimme läpi muutaman ohjaustekniikan mm. saksalaisen oikeat perusteet ja mihin sitä oikeasti tulee käyttää ja missä tilanteissa. Tästä on meille Veikon kanssa hyötyä, koska yleensä olen tottunut kierrättämään, mutta nyt voisi oikeasti keskittyä löytämään ne nopeammat reitit meille.

Saimme onnistumaan todella hyvin 1-8 esteen alun. 5 hypyn kierrätimme takakautta eli “back-flipillä” ja se onnistui upeasti. Kepit leieröitiin. 9-12 saimme hioa hetken aikaa, koska valssini valui koko ajan liian pitkäksi ja vasta kun sain oman asentoni ja liikkeeni rytmitettyä oikein, tuli Veiko lyhyillä kaarroksilla ja tiukasti. Täytyy treenata lisää! 12-16 sujui kuin unelma. Veiko tykitti AIVAN täysiä hallin toisesta päästä toiseen päähän. Jennakin sanoi, että Veiko näytti todella nopealta. 16-20 sujui molemmilta puolilta juostuna hyvin. Veiko luki ohjauksia jo tosi kaukaa ja oli varma olo rataa tehtäessä. Lopuksi teimme vielä yhden puomin loppuun, joka meni melko nopealla tahdilla.

Tosi hyvä fiilis jäi treeneistä. Oli ihana olla reenaamassa Veikon kanssa, kun yhteistyö sujui ja itsekin tein oikeasti töitä. Vähän asennetta peliin niin sitten se sujuu :)

T. Henrika ja Veiko

torstai 30. tammikuuta 2014

Janne Karstusen haastajatehistreenit 28.1.2014


Pitkästä aikaa haastajatehiksen treenit! Janne oli laatinut meille haasteellisen radan, jossa estevälit olivat pitkiä ja jossa myös ohjaajat sai pistellä jalkaa toisen eteen ihan kiitettävästi. Monen kohdalla jouduttiinkin toteamaan, että kyllä ne koirat vaan ne kilpajuoksutilanteet voittaa, ei voi mitään. Eli täytyykin pyrkiä muilla keinoilla olemaan ajoissa!
 
Nuukin kanssa oli alkuun pientä sähläystä lähdössä, mutta hyvin lopulta päästiin liikkeelle. Parhaiten toimi taaksetyöntö kakkoselle ja sokkari ennen putkea. Nuuk irtoaa luonnostaan aika hyvin, joten sillä ei ollut ongelmaa putkeen irtoamisen kanssa. Huolimatta reippaasta liikkeellelähdöstä, olin kuitenkin myöhässä vitoshypyllä, tosin meninkin jatkon kannalta suotta ihan liian pitkälle kääntämään Nuukia. Niinpä seuraavilla toistoilla lähetin vitoshypylle jääden itse hieman jälkeen ja voimakkaalla omalla liikkeellä otin koiran mukaan (eikä Nuuk kertaakaan lipsahtanut putkeen!). Tämän jälkeen lähetin sen omatoimisesti hakemaan seuraavaa kahta hyppyä, jolloin itse sain mukavasti etumatkaa, jotta ehdin ohjaamaan putken jälkeistä takaakiertoa. Hieman tässä täytyi tehdä toistoja, jotta saatiin homma toimimaan halutulla tavalla, mutta lopulta onnistuttiin.
 
Kymppihypyn jälkeen vaadittiin hieman malttia, jotta koiran sai linjattua hyppäämään seuraavan hypyn oikein, sillä herkästi koirat, Nuuk muiden mukana, lipsahti takaakiertoon. Samoin puomille lähetykseen otettiin hieman malttia, jottei Nuuk sujahtanut suoraan putkeen. Tämä toimi hyvin ja puomin jälkeen pyrittiin pitämään etäisyyttä koiraan ja jälleen vain lähettämään hypyille 15 ja 16, jotta saatiin etumatkaa taas putken jälkeisen hypyn ohjaamiseen.
 
Hypylle 19 toimi meillä parhaiten lopulta vastakääntö ja sen jälkeen reipas lähetys, jottei Nuuk ehtinyt kuitenkaan kääntyä ihan liikaa. Kepeille pyrittiinkin sitten vaan jättämään tilaa, jotta koira saa ne itsenäisesti rauhassa hakea. Kepeillä Nuuk loisti, se haki hienosti sisään, vaikka kuinka pyörin ja kaikin puolin (tahattomasti) häiritsin sitä, kun olin ihan suunnista sekaisin. Viime aikojen keppitreeni on siis tehnyt tehtävänsä! Hypyn 21 jälkeen sokkari ja hypylle 22 napakka jaakotus ja vedolla koira putkeen. Tässäkin oli tekemistä, mutta lopulta onnistuttiin.
 
Eniten jäätiin hiomaan kuitenkin putken jälkeistä hyppyä ja tiukkaa käännöstä sen jälkeen. Nuukilla on tapana kaarrattaa tämän tyyppisissä kohdissa ja niin se teki nytkin. Parhaiten saatiin Nuuk kääntymään niin, että jo ajoissa ennen sen ponnistusta olin täysin kääntyneenä seuraavaan menosuuntaan, ja taas kerran tiukalla liikkeellelähdöllä otin sen käännöksestä mukaani. Olen aiemmin ehkä liikaakin keskittynyt jarrukäskyyn ja epähuomiossa sitten ohjannut hutiloiden näissä tilanteissa.
 
Eli eipä tässä sitten muuta kuin treenaamaan!
 
T. Unnu ja Nuuk

torstai 16. tammikuuta 2014

Tehis Cup 14.1.2014

Paaaaaljon hyviä koirakoita ja tiivis tunnelma; näistä oli epikset tehty! :)

Kiitos kaikille osallistujille!

TULOKSET

perjantai 10. tammikuuta 2014

Janne Karstusen huipputehistreenit 7.1.2014


Minä vietin joululomani USAssa, josta kotiinviemisenä sain oikein kunnon flunssan. Pahin on jo ohi, mutta kovin huippukuntoisena en eilisiin treeneihin oikein lähtenyt. Yaya voi sitäkin paremmin, maha kasvaa joka päivä. Yaya siis astutettiin ihanalla aprikoosilla kääpiövillakoiralla Tamilla (Backseat Driver’s Tambest) noin 6 viikkoa sitten joten odotettavissa on todennäköisesti aika vikkeliä miniraketteja tämän kuun lopussa! Yayan mammaloman aikana tuuran tehiksessä  vanhemman agilitykoirani kanssa. Sasha on nyt 10,5 vuotias ja on ollut pari kautta Tehiksessä.

Kouluttajana oli jälleen Karstusen Janne. Karstusen radat on ollut koko kauden haastavia ja pitkiä, mikä vähän jännitti minun puolikuntoisuuden vuoksi.

Tällä kertaa rata oli 38 estettä pitkä ja haastetta löytyi. Rata meni suht ok, vaikka kuntoni loppuikin kesken. Väliajalla en voinut muuta kun maata pitkilläni keinonurmen päällä. Sashan kunto ei loppunut, ja mummo pisti tassua toisen eteen.
 Alku oli suhteellisen helppo, vaikka minä lähetin Sashaa ensimmäisellä kerralla putkeen numero 7 aivan liian myöhässä. Sasha jää aina silloin tällöin kiinni minuun ehkä enemmän kuin Yaya, estefokus ei ole yhtä hyvä. Sivusuoralla (8-10) olisin saanut liikkua ripeämmin eteenpäin, niin kuin aina... Kepit sujuivat ongelmitta joka kerta. Aan jälkeiseen takaatyöntöön (13) olin ensimmäinen kerta hieman myöhässä kun Sashalla on juoksuA, seuraavilla kerroilla juoksin kovempaa.

Putken 15 jälkeen tuli sitten kiire. Ensimmäinen kerta tein persjätön jo heti putken jälkeen, mutta Jannen huomautettua tästä ymmärsin, että parempi on tehdä persjättö vasta 16 hypyn jälkeen.Ongelmat ilmaantuivat sitten putki-puomi erottelussa. Menin liian lähelle hyppyä 19, esteen 20 päällejuoksu oli myöhässä ja Sasha ampui puomille. Tätä sitten hinkattiin aika lailla. Jannen mielestä lähetykseni oli sekä epäselvä että myöhässä, minä tuskailin. Sasha rrrrrakastaa puomia yli kaiken. Silloin kun vielä treenattiin säännöllisesti, putki-puomi erottelut meni hyvin, mutta nyt kun Sasha tuntee itsensä syrjäytetyksi ja energiaa on vähän liikaa, uskon, että hän ei edes ehtinyt nähdä koko putkea. Tähän siis treeniä.

Takaaleikkaus A:lle (24) aiheutti sen, että Sasha hidasti A:lla joten Janne ehdotti persjättöä ennen A:ta; se toimi hyvin kunhan vaan muistaa tehdä sen ajoissa ja kunnolla. Kepeillä (26) piti ottaa etäisyyttä niin että ehti takaatyöntöön esteelle 27. Puomille Sasha meni kovin mielellään.Puomin jälkeen vedätin putken 30 väärän pään ohi ja tämä toimi hyvin paitsi kerran, jolloin en ehtinyt Sashan juoksupuomin mukaan ja ohjasin huonosti. Esteen 33 tein sylkkärillä mikä toimi hyvin; tästä olen erityisen iloinen, koska emme ole Sashan kanssa tehneet kovin paljon sylkkäreitä ja viime kerrasta on jo tosi pitkä aika. Lopussa piti vaan juosta ja ohjata takaatyönnöt kunnolla. 

Oli jälleen kerrat uuvuttavat mutta hauskat Jannen treenit!

T. Laura, Sasha ja Yaya