torstai 30. toukokuuta 2013

Teemu Linnan haastajatehistreenit 28.5.2013

Ennen Teemun treenejä pikainen treeniradan tulostus ja mars kentälle. Vasta Ojangossa ehdin vilkaista ratapiirrosta ja HUH! Jälleen useita eri harjoituspätkiä samalla radalla, yhteensä 5 kappalatta. Tässä kysyttiin taas muisti- ja keskittymiskapasitettia.

Perusasioiden äärellä oltiin myös näissä harjoituksissa. 
Rata oli symmetrinen: U-putket radan päissä ja suorat putket sivuilla, hypyt olivat symmetrisesti "tähtikuviossa" keskellä. Treenien aiheena oli linjat.

Ensimäissessä harjoitteessa kuljettiin ympyrää (aidat olivat kuitenkin hieman vinosti aseteltu). Huomasin, että se oma ohjausvalinta ei ollutkaan se paras mahdollinen koiran linjan kannalta. Olin aluksi päättänyt juosta vain sisäkaarta, ohjauksen toimimattomuuden huomasin koiran linjoissa: sik sak sik sak. Ennen molempia päätyputkia Vivi tuli kovasta vauhdista melkein suoraan jalkoihin kiinni ja sitten taas lähetys putkeen. Yritin pinkomalla pelastella tilannetta, mutta turhaan. Teemuhan innostui tästä ja saatiin sitten ihan käytännössä kokeilla kuinka juokseminenkaan ei aina auta, kaikennäköiset erilaiset vaihtoehdot, joissa sai kyllä juosta eivät korjanneet tilannetta. Sitten selviteltiin mistä ja mihin kannattaisi sijoittua ja mihin aikaan, jotta ehtii korjata koiran linjan oikeaksi. Takanaleikkaus suoran putken jälkeen seuraavalla hypyllä ja kohti U-putkea suoristaa koiran linjan aivan käsittämättömän hyvin.

Toisessa harjoituksessa tuli koiran linjan korjaamisella ja omalla rytmittämisellä saada koira ohi ansahypyn. Olin erittäin tyytyväinen, kuinka kerrankin olin täysin oikeassa paikassa oikeaan aikaan kertomassa Viville mihin mennään. Treenien jälkeen videolta katsottuna olin vieläkin tyytyväisempi, ei yhtäkään sik sakkia eikä kysymysmerkkiä Viviltä. Pitää vain luottaa oman liikkeen voimaan ja siihen, että Vivi kyllä aina tekee niinkuin ohjaa. Ei se taida niihin ansaesteisiin huvikseen mennä :  ) Tämä harjoitus valoitti meille myös väärän putkenpään valinnan viime kisoissa. Oma suunta ja ohjaus oli kyllä oikein, mutta aivan liian myöhässä, Vivi oli valinnut putken pään jo kauan ennekuin itse ehdotin sitä toista putken päätä...Jälkiviisaus on sitä parasta : ) 

Saatiin Teemulta myös hyvä vinkki putkijarruun, jota tarvittiin kolmannessa harjoituksessa. Nyt suhinat pois ja koiralle tieto kääntymisestä oman liikkeen avulla: kiihdytys, putken lukitseminen ja jarru--> ja hyvin toimii. Selvähän se nyt on, koirakin jarruttaa kun itse jarruttaa. Sama juttu myös muilla esteillä. Aikaisemmin jostain syystä se suhina on jäänyt päälle ja oma jarru unohtunut melkein kokonaan eikä ihme, että putkilta kääntymiset ovat meillä hieman venyneet.

Teemu onnistui jälleen kerran pitämään ihan loisto treenit!

Teemun oppeja meille:

  • Keskity, keskity, keskity
  • Koiralle aina tieto ennen estettä mihin ollaan menossa-->linjat
  • Oma sijainti radalla: sik sakit pois
  • Liike: kiihdytys ja jarru

Iloisia kesätreenejä kaikille!

T. Marianne & Vivi

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Anu Niemen huipputehistreenit 21.5.2013

Rata tuli sähköpostiin ilman numeroita. Hmmm, onko tähän koira haudattuna? No ei ollut sen kummempaa koiraa. Tarkoituksena oli siis vain näin sm-kisojen alla ottaa vähän kisanomaisempaa treeniä ja radanrakennuksen jälkeen saatiin tutustua rataan se 5 minuuttia. Jokainen sai päättää oman treeninsä koostumuksen tämän hetkisen treenisuunnitelmansa pohjalta; tehtiin siis joko pätkiä tai nollatreeniä.

Esteitä oli se 27 kpl, mutta päätin ottaa pohjalle kisanomaisen treenin esteelle 20 asti. Ja nollatreeni siitä sitten tuli, vaikka vedin liikaa Romeota itseeni päin hypyllä 16 ja se meinasi lukita 17 putken. Äänenkäytölle tilanne pelastui ja päästiin hypyn 16 kautta putkelle 17 ja maaliin puhtaalla radalla.

Sitten rataa katsottiin pätkissä. Ensimmäinen tarkkuutta vaativa kohta oli hyppy 3. Takaakierron merkattuaan tuli ohjaajan lähteä reippaasti liikkeelle ja ottaa koira päällejuoksulla mukaan. Tässä onnistuimme heti ensi yrittämällä, vaikka minulla on tapana jäädä munimaan esteille ja ihailemaan kuinka hyvin se koira sinne taakse lähtikään. Onnistuin jopa kerran liikkumaan edestä niin äkkiä pois, ettei Romeo edes tullut hypyn yli. Avain päällejuoksun onnistumiseen ei siis tosiaan ole pelkästään se merkkaava käsi vaan myös katse.

Seuraava kohta, jota lähemmin tarkasteltiin, oli hypyltä 6 putkeen 7. Jälleen sorruin vanhoihin tapoihin ja pidin Romeota turhan kauan kädessä ennen vapauttamista putkeen. Romeo kun kuittaa ohjausvihjeet todella nopeasti eikä sitä tosiaan tarvitse montaa metriä roikottaa kädessä kiinni, että varmasti menee oikein. Taas tuli muistutus samasta vanhasta; luota koiraan!

10-12 välissä meinasi mennä munimiseksi, mutta ehdin kuin ehdinkin tekemään persjätön väliin 11-12. Ajoissa vaan liikkeelle hypyltä 10 ja saman tien muistaa aloittaa persjättö. Hypystä 10 selvisi vain nopealla kuitilla riman päällä ja menoksi.

Samaa kädessä roikottamista harrastin hypyltä 15 hypylle 16. Kun alun nollaradan jälkeen otettiin ko. kohta uusiksi, pidin koiraa taas kädessä kiinni ihan turhia aikoja. Hypyn 15 jälkeen riitti yksi merkki ja vapautus hypylle 16. Hypyltä 16 olisi varmasti vedolla tullut putkeen 17, mutta päätin siihen kuitenkin valssin vääntää.

Nollatreenin ja haastavien kohtien hiomisen jälkeen keskityimme vielä lopun 7 hyppyyn omana osanaan. Suuria vaikeuksia oli ajoittaa valssi hypylle 20 oikein. Hoh hoh… Onnetonta liikkumista. Saatiin se varmaan viidennellä toistolla toimimaan. Paremmalta tuntui ja näytti takanaleikkaus hypylle 21, pyöritys 22 ja luukutus täysiä 25 takaakierrolle. Tein niiston hypylle 26, mutta se oli sen verran sivussa linjalta, että pakkovalssi olisi voinut olla meillekin se toimivampi vaihtoehto. Ainakin parilla koirakolla se toimi sangen hienosti siihen kohtaan. Tätä emme kuitenkaan ehtineet kokeilla.

Loppuun halusin vielä kerran koko radan läpi esteelle 20, kun nuo muutamat tarkkuutta vaativat kohdat oli katsottu. Nollaa pukkasi ja rata tuntui todella sujuvalta ja suoraviivaiselta; ei ylimääräisiä kaarroksia ja kädessä pitoja. Lopun 7 hyppyä jätimme omatoimitreenattavaksi; jos saisi sen pakkovalssinkin testattua.

Parasta koko treenissä oli kuitenkin se, että yksikään rima ei tullut alas! Kolisteli muutamaa, mutta ei tiputtanut. Happy happy happy!

T. Elina & Romeo

 Kuva: (c) Samuli Miettinen

perjantai 10. toukokuuta 2013

Fiiliksiä ensimmäisestä Tehis Cupista ulkona 6.5.2013









Anu Niemen huipputehistreenit 7.5.2013




7.5 polkaistiin käyntiin ulkokausi ja kuria piti meille Anu Niemi. Rata näytti mukavalle jo sähköpostissa, joten odotin innolla treenejä. Nyt näin sm- kisoja odotellessa ei opetella enää uusia asioita, vaan keskitytään varmaan suorittamiseen.

Heti alkuun piti muistaa linjata koiraa kunnolla esteellä 2, jotta linja oli hyvä 3 takaa kiertoon ja näin varmistettiin, ettei koira valinnut estettä 4. Kepeille vientiin oli parikin eri tyyliä; valssi 4 hypyn jälkeen, jolloin keppien loppuun tehtiin valssi, tai toisena vaihtoehtona oli tehdä kepeille takaa leikkaus, jolloin pääsi helposti työntämään koiraa oikeaan päähän putkea. Itselle oli helpompi ottaa kepit valssilla ja valssata uudestaan keppien päässä.

Esteen 8 jälkeen valssilla ohjaus 9, jolle kannatti tehdä vielä niisto pienen käännöksen varmistamiseksi. Koska putki(10) oli lyhyt piti olla tarkkana, ettei koira valunut liikaa putkesta, koska se oli vaikuttanut renkaan hyppykulmaan. Pituudelle paras vaihtoehto oli takaaleikkaus, koska sillä oli helppo kääntää koira puomille. Myös persjättö renkaalle toimi, mutta näin koira pääsi valumaan enemmän putkesta.

Hyppy 14 tuotti itselle päänvaivaa, tehdäkkö puomille perjättö, jolloin koiran oli saanut niistettyä siististi hypyltä vai kokeilla sylkkäriä. Molempia kokeiltiin ja yllättää kyllä koira taipui siististi sylkkäriinkin, joten sillä jatkettiin.

Hypylle 18 toimivin ratkaisu oli päällejuoksu, mutta piti olla tarkkana, että muisti merkata esteen kunnolla. Välille 20-21 tehtiin valssi ja 21 piti myös linjata keinua varten. Keinulle ei saanut rynnätä, koska sillä varmisti mahtavan lentokeinun, joita nähtiinkin muutama kappale.

Keinun jälkeiselle elämälle esteet 23-25 oli muutama eri tapa. Ensimmäinen oli tehdä japanilainen esteelle 23 ja päällejuoksu persjättö  24:lle. Toinen oli tehdä twistit molemmille hypyille tai vain ekalle ja päällejuoksu toiselle.

Treenistä jäi todella hyvä fiilis ja kotiläksyksi sain sylkkäri treenejä, jotta saisin ne vauhdikkaammiksi ja varmemmiksi.

T. Minna & Milla