Tällä kerralla Jenna oli
tehnyt radan joka oli ohjattavissa monella eri tavalla niin kuin hän itse
sanoikin. Itselläni teemana tuntui olevan, miten monessa kohdassa pienen
villaisen voi hukata.
Alussa päädyin ohjaamaan
hypyt 2 ja 3 takaa kiertoina. (Toisena vaihtoehtona ajattelin pakkovalssia
hypylle 2.) Hypyltä 3 pieni veto ohjaus hypylle 4 sylkkärillä hyppy 5 ohjaus
hypylle 6 valssi hypylle 7 ohjaus kepeille.
Reinon ja minun yksi
vaikeimmista kohdista oli sitten kepeiltä hypyt 9,10 ja 11 koska Reino ei tee
keppejä itsenäisesti tältä ” ns. oikealta puolelta ” ajattelin tehdä persjätön
hypyn 9 jälkeen ja päälle juoksun hypylle 11. Aina ei käy niin kuin ajattelee
oltiin siis selvästi mukavuus alueen ulkopuolella. Jennalla oli tietysti
ratkaisu ongelmaamme eli hypyt 9 ja 10 keppien puolelta työntö vastaisella
hypylle 11 näin pääsin hypylle 12 tekemään suunnittelemani niiston. Hypyltä 13
puomille veto putkeen 15 onnistui hyvin muutaman tosi pahan kontakti loikan
jälkeen.
Sitten päästään
suunnitelmaani josta Jenna totesi ettei se sovi mini koiralle tai ei ainakaan
kovin monelle. Maxi koirilla se toimi hienosti joten kerron sen aivan sen
tähden. Putkesta A:lle lähetys putkeen 17 hypylle18 vastaan otto saksalaisella
ohjaus keinulle ja takaa kierto hypylle 20.
Reinon kanssa tehtiin sitten
Jennan ohjeistuksella. Putkesta A:lle pieni varmistus että Reino lähti
kiipeämään ja vauhdilla putkelle 17 ja
persjättö heti putken jälkeen ohjaus hypylle 18 ja keinulle takaa kierto
hypylle 20. Onnistui muuten paitsi että putken 17 jälkeisessä persjätössä
hukkasin Reinon aivan täysin ja kerran
Reino valitsi kepit A:lta tullessa kun ei ollut minkäänlaista ohjausta putkelle.
Persjättö vaihdettiin valssiin niin saatiin matka putkelta hypylle 18
huomattavasti paremmaksi.
Tämä päivä ei selvästi ollut
meidän parhaimmistoa.
Innolla odotetaan seuraavia
treenejä.
T. Leila & Reino
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti