Kuuman päivän takia päätimme tehdä rataa lyhyissä pätkissä, ja rimatkin olivat 35cm korkeudella. Lisäksi jaettiin treeniaika noin kymmenen minuutin pätkiin, tosin emme tainneet olla radalla edes niinkään kauaa kerrallaan. Olinkin jo etukäteen suunnitellut, että emme tee noin kymmentä estettä enempää kerralla - lämpöä kun oli tosiaan melkein 30C! Ensimmäisessä pätkässä teimme esteet 1-7. Ohjasin kolme ensimmäistä aitaa aitojen oikealta puolelta, jonka jälkeen takaaleikkaus sarjaesteen 4 ensimmäiselle hypylle. Tällainen ohjauskuvio sopii ainakin meille parhaiten juuri tähän kohtaan, minulla ei oikeastaan edes käynyt mielessä olla toisen hypyn takana kutsumassa. Toki niisto kakkosaidalle on hyvä vaihtoehto, edellyttäen että koira myös tulee niistoon mukaan. Tanelin huomiot olivat, että kutsuessa koiran linja saattaa valahtaa liian pitkäksi. Hyvä vaihtoehto aitojen 3 ja 4 väliin olisi myös sokkari, takaaleikkauskin toimii kunhan koira irtoaa eteenpäin. Kepeillevienti oli meille haastava - pitkä matka kuljettavana ja hankala kulma. Vedin Staraa liikaa molemmilla yrittämillä, en osannut ottaa huomioon vauhtia ja matkaa suhteessa keppien lähestymiseen: olisi pitänyt ns. vapauttaa kepeille aikaisemmin, nyt Stara haki toiseen keppiväliin kummallakin yrittämällä. Korjasin toki molempien kertojen virheet, mutta ei jääty hinkkaamaan kuumassa ilmassa enempää.
Seuraavalla ratapätkällä tehtiin esteet 7-17. Aitojen 8 ja 9 suoritusta pohdimme rataantutustumisessa: toimiviksi vaihtoehdoiksi Taneli esitti joko sokkaria aitojen väliin tai ohjausta kokonaan aitojen vasemmalta puolelta. Meille suunnittelin sokkarvaihtoehdon, täytyi vain olla tarkkana siinä, että vedin Staran putkesta aidan 8 oikealle puolelle ennen kuin aloin kääntyä tekemään sokkaria. Tämä ohjaus toimi erittäin hyvin ja tuntui hyvältä tehdä. Ongelmia aiheutti kuitenkin aidan 10 takaakierto - en ottanut huomioon että Staraa olisi pitänyt saattaa hieman pidemmälle,vaikka Taneli varoittelikin siitä rataantutustumisessa. Jatkoon olin suunnitellut juoksevani muurin vasenta puolta (A-esteen puolelta), mutta pidempi saattaminen takaakiertoon aiheuttikin sen, etten ehtinyt minnekään :) Vaihdoimme ohjauksen sokkareiksi aidan 10 ja muurin jälkeen, tosin aidan jälkeen tein jostain syystä koko ajan valssia, joka taas hidasti etenemistä. Saatiin kuitenkin onnistumaan ihan mukavasti, kun vain uskalsin lähteä aikaisemmin juoksemaan.
Seuraavaksi kompastuimme A-putki -ansaan, onnistuin lahjakkaasti olemaan Staran tiellä kerran jos toisenkin, jonka takia se ampaisi putkeen. Mitäs ohjasin sinne... :) Ratkaisuna niisto+pyöriminen aidalla 13, jolloin pääsin A:n vasemmalle puolelle. Aita 15 pakkovalssilla, joka tosin olisi voinut olla liikkuvampi. Nopein reitti tässä on kierrättää aidat 15-16 ulkokautta, jolloin koiralla säilyy kova vauhti eikä ole epäselvyyttä seuraavasta esteestä.
Jäähdyttely- ja hengähdystauon jälkeen jatkoimme siitä mihin jäimme, eli puomilta (17). Suunnittelin Jenna Caloanderin treeneissä oppiman finkin (+jaakotuksen) aidalle 18, joka toimi lopulta erittäin hyvin. Olin aluksi liian hätäinen, ja Stara kielsi aidan. Lisäämällä hieman omaa liikettä ohjaukseen saatiin aikaan mielestäni loistava käännös paikassa, jossa Stara normaalisti saattaisi lenkittää paljonkin. Saksalainen aidalla 21 tuotti hieman päänvaivaa: Stara valui jatkuvasti vähän liian pitkälle, ja lopulta kuumuuskin alkoi vaikuttaa kieltäytymisten muodossa. Jäin liikaa varmistelemaan, että Stara hyppää aidan, jolloin olin auttamattoman myöhässä jatkon kannalta. Alun perin suunnitelmani oli tehdä viskileikkaus aidalle 23, joka ensimmäisellä kerralla onnistui suht hyvin (pientä valumista lukuunottamatta). Aloimme kuitenkin testata sokkaria aitojen 22 ja 23 väliin, jonne en siis ehtinyt saksalaisesta ajoissa. Lopulta päädyin vain palkkaamaan sokkaria, sillä Stara ei hakeutunut uuteen ohjaavaan käteen oikeastaan ollenkaan. Meille ovat haastavia paikat, joissa Stara näkee minun juoksevan kovaa eteenpäin ja joissa se pääsee itsekin kiihdyttämään (kuten huomattiin myös vähän myöhemmin tällä samalla radalla).
Myös tässä kohdassa piti pohtia sitä, mikä on koiran kannalta nopein reitti. Aidan 23 kierrättäminen ulkokautta kohti keinua on melko varmasti paljon nopeampi kuin sisäkautta, ja ratkaisuna siis joko viskileikkaus tai sokkari. Valssia en lähtisi itse tekemään (eikä tainnut tulla treeneissäkään ehdotuksena), sillä siinä voisi olla vaarana ylimääräinen kädenheilautus -> aita 23 väärinpäin :)
Loppupätkän teimme ensin keinulta, mutta sitä pitikin sitten lyhentää. Olin suunnitellut sokkarin aidalle 26, mutta vaikka vapautin Staran keinulta ollessani itse melkein aidan 25 kohdalla, se ei enää kääntynyt sokkariin niin kovasta vauhdista. Pitkät estevälit + samansuuntaista suoraa juoksua sekä koiran että ohjaajan osalta = kaahausta :) Tehtiin sitten vain kahden esteen pätkässä aidat 25-26, jolloin pääsin jälleen palkkaamaan sokkarista. Täytyy lisätä moiset treenilistalle vahvistettaviksi, kun tunnuimme kompastuvat tiukkoihin sokkareihin näissä treeneissä.
Loppu menikin sitten sujuvasti pätkässä 27-31. Olin suunnitellut vetäväni tiukasti sylkkärillä putkeen, mutta rataantutustumisessa Taneli ehdotti kierrättämistä putken ulkokaarteen puolelta. Tämä kävi järkeen, sillä koiran linjahan kuitenkin osoittaa edellisiltä aidoilta kohti putken ulkokaarretta. Teimme suoraan tämän vaihtoehdon, en edes lähtenyt kokeilemaan omaa suunnitelmaa. Onnistui huippuhyvin, juuri meille sopiva ohjaus! :)
Näistä treeneistä jäi käteen paljon hyviä ja huomionarvoisia juttuja. Eniten pisti ajattelemaan huomio nopeimman reitin valinnasta: lyhyin tie ei suinkaan aina ole nopein mahdollinen. Täytyy miettiä, mikä on sellainen reitti, jossa koiran vauhti säilyy huipussaan. Vaikka tällainen reitti olisi matkassa pidempi kuin jokin toinen, ajassa voittaa kuitenkin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti