Sari Vähäniitty pisti tänään taas sellaisen radan naamarin eteen päivän haastajatehistreeneissä, että ei ainakaan tarvinnut hallissa palella. Etenkin kun nämä treenit on sen 20minsaa tehointervallia putkeen, niin olo on koiralla ja ohjaajalla aika urheilullinen suorituksen jälkeen. Tietääpähän tehneensä! Inspiraatiota rataan oli saatu viikonlopun Purinan kisoista.
Seuraavaksi kasilla tehtiin taas ratkaisuja sen suhteen mitä tapahtuu pituudella kymppi. Kokeilin molemmat puolet seiskasta ja paremmin siitä sai etumatkaa spurttiin, kun lähetti piskin putkeen esteen oikealta puolelta ja pinkoi minkä koivista pääsi. Ja hiiiiitusen kiire tuli silti, kun vitoskentän pussi on höyhenen kevyt. Vaihtoehtoja kepeille siis käytännössä joko takaaleikkaus kybälle, jossa kaarros helposti joko valahtaa tai tärähtää liian tiukaksi, jolloin koira tulee kepeistä ohi. Tai sitten ehtiä jarruttamaan ennen pituutta ja tekemään valssin pituuden jälkeen. Tai olisihan sitä voinut vastakäännöksen tehdä pituudelle, mutta siinä taas vähän häiriköi sitten koira leikkauksella. Päädyimme siis jarrutus-valssaus-takaaleikkaus -komboon ja oikein kivoja onnistumisia kyllä saatiin väännettyä, vaikka ei mikään helpoin keppikulma tällä erää. Piirroksesta poiketen kepit alkoi siis tasan siitä mihin pituus loppui.
Sitten pääsi eläin rallattamaan ihan huolella putkelle 21 asti ja osasinkin jo rataantutustumisessa tämän kohdan bongata haastavaksi eläimelle, vaikka hypyltä 20 on varsin hyvä ja looginen linja. Se kun olisi helpommin valinnut väärän putken pään ja piti törkätä suorittamaan putkea sillä välin, kun lenkkareista taas sinkosi kipinöitä, jotta ehtii saksalaista vääntämään 23:lle. Olisi voinut pakkovalssillakin tehdä, mutta se pitäisi osata aloittaa jo liikkeessä ja siitä vaan kevyt heitto esteen yli ilman oman liikkeen loppumista. Saksalaisella linjan sai oikeaksi esteen 25 takaakiertoon, koska se käytännössä syötti suoraan siivekkeen ohi. Sen jälkeen ei sitten mitään muuta kuin urku auki ja hallelujaa. Hiki otsalle ja sillä tavalla.
Erittäin hyvä treeni jälleen Sarilta ja nämä on näitä ratoja, joita pitää tehdä asenteella. Jos jää nillittämään, että en ehdi, niin varmaan ei ehdi ja jos päättää ehtivänsä, niin valitsee ohjaukset sen mukaan ja antaa mennä. Tässä myös korostui aika hyvin se, että pitää tietää itsensä ja koiransa vahvuudet: Millä ohjauksilla tehdään varmempaa nollaa ja millä lähdetään kokeilemaan nopeaa riskinollaa.
T. Satu ja Java
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti