tiistai 18. helmikuuta 2014

Jenna Caloanderin huipputehistreenit 18.2.2014



Jee, jee Jennaa! On ihana mennä treeneihin, kun tietää, että sieltä tulee kotiin hyvillä mielin, vaikka niin kovin hyvin ei olisi mennytkään. :) Kokeilemme uusia ja erilaisia tapoja ohjata joku tietty kohta, mutta jos se vaan ei toimi, se saa jäädä hautumaan itsenäisiin treeneihin ja mennään eteenpäin sillä tyylillä, joka juuri meille toimii. Toiset kouluttajat ovat niin kovin "tiukkoja" siinä, että "nyt tämä uusi juttu on vaan saatava toimimaan" ja sitten sitä hinkataan melkein koko treeniaika. Ei ole kivaa. Hermostuu koira ja hermostuu ihminen. Välillä on hyvä poistua omalta mukavuusalueelta, mutta ei jäädä munimaan sinne epämukavuusalueelle.

Radan alku aiheutti päänvaivaa; mistä kautta kierrättää koira esteelle 3 ja entäs este 5? Päädyin tekemään pakkovalssin kakkoselle, niisto-persjättö kolmoselle ja luukutus vitoselle kierrättäen koira oikean siivekkeen kautta taakse. Toimi ihan ok.

Sitten kokeilimmekin pakkovalssi kakkoselle, sylkkäri kolmoselle ja poispäinkääntö vitoselle kierrättäen siis vasemman siivekkeen kautta ympäri. Toimi sekin, kun vähän hinkkasi, mutta ei niin kovin luontevasti. Varsinkin sylkkäri aiheutti päänvaivaa, kun Romeo lähti niin kovasti kiihdyttämään kakkoselta, että sylkkäriveto esteiden 3 ja 4 väliin ei oikein ajoitukseltaan onnistunut. Romeo kyllä kääntyi kakkosta lähempänä olevan siivekkeen ympäri, mutta ei kovin tyylipuhtaasti. Parempia käännöksiä saatiin aikaan, kun otin Romeon vastaan kakkoselta hyvin lähellä kolmosta, jolloin sain jarrutettua sen kauniiseen käännökseen siivekkeen ympäri. Poispäinkäännöksestä vitoselle saatiin ihan nätti, kun vaan päästin koiran ajoissa kädestä irti hyppyä suorittamaan, jolloin ehdin itse hyvin merkkaamaan kuutosen takaakierron ja alta pois, jotta rima ei kolissut.

Kerran tuli Romeo ohi 9 hypystä, kun olin niin paljon edellä eikä se vauhdiltaan enää lähtenyt pieneen vetoon vastakädellä. Avuksi merkkaustyöntö 9 taakse ja veto. Kepeille sisään hyvin, ei vilkuillutkaan putkea. Mutta sitten tuli poispäinkääntö putkeen.... Toistuvasti tein käännön liian myöhään ja Romeo lähti pujottelemaan keppejä uudestaan toiseen suuntaan. Pöh. Aika taitavasti se kyllä vaan pyörähti viimeisen kepin ympäri ja lähti pujottelemaan takaisin päin... ;)
Avuksi tähän käden lisäksi jalka ja pienen niiauksen ansiosta sujahti koira viimein putkeen.

12 putki ohitettiin kerran, kun pikkaisen laveasti ohjasin ja koira ampui 11 putkesta vaan perääni. Valssipyörähdys ennen 12 putkea ja koira saatiin sinnekin. A-putki erottelussa ei virheitä, vaikka putkilla oli sumpitettu melkein koko A:n ylösnousu. :D Noissa suorissa lähestymisissä harvoin tulee meille virheitä; enemmän hankaluuksia on, kun vinosti lähestytään tuollaista kohtaa.

17 hyppy mentiin kerran takaa, vaikka olin tiedostanut, että 16 hyppy ohjaa sinne. Otin koiran vastakäteen 16 hypyltä, mutta silti liian aikaisin päästin koiran suorittamaan 17 ja se livahti taakse. Hiuksenhieno raja on siinä, että missä kohtaa pitää koiraa pitää kädessä pitkään ja missä vain hetken. Kokeilimme siis hypylle 16 vastakäännöksen ja siitä hypylle 17, jolloin Romeo saatiin laskeutumaan paremmalle linjalle hypyltä 16 ja näin ohjattua oikeaa kautta hypylle 17. 18 hyppyä ei varmaan tähän perään edes enää suoritettukaan. Hyvä, mutta lyhyt muisti... ;)

Tällä kertaa tuli taas rimoja aika huolella alas. Viime kerralla kun jo Jennan kanssa tuuletettiin, että hyvin pysyivät ylhäällä... Varsinkin ensimmäinen rima oli hankala. Jennan ohje lähtöihin olikin, että jättää koiralle reilusti tilaa; jopa 6-8 metriä. Jos Romeolla ei ollut tarpeeksi tilaa kiihdyttää kunnon laukalle, se hyppäsi suoraan riman päälle. Kun jätti tarpeeksi tilaa ja minä merkkasin kakkosen pakkovalssin ennen koiran hyppäämistä, meni ok. Muutaman kerran, vaikka tilaa oli, Romeo tiputti riman silti, koska kakkosen merkkaaminen häiritsi. Romeo vaan ei kestä, jos teen mitään käsillä, kun HÄN hyppää. Aina vaan enemmän siis häiriötreeniä hypyillä; hyppimistä, törkkimistä, härkkimistä, niiailua ja paljon palkkaa kun rima pysyy. 6 rima tuli pari kertaa alas, jos olin myöhässä taaksetyönnön kanssa ja periaatteessa vähän koiran edessä, kun se hyppäsi. Kun merkkaus oli ajoissa ja minä pois alta, rima pysyi.

Siinäpä se; kokeilemisen arvoinen rata. :)

T. Elina ja Romeo


(c) Isabella Fagerström
 

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Jenna Caloanderin haastajatehistreenit 11.2.2014


 
Turon kanssa ollaan kovasti odotettu Jenna Caloanderin treenejä ja tämä odotus palkittiin super-mahtavilla treeneillä!
 
Rata oli 20 esteen mittainen nopeasti etenevä ja kiemurainen rata, jossa päästiin kokeilemaan muutamiakin erilaisia ohjausvaihtoehtoja.
 
Ensimmäisellä pätkällä ohjasin Turon hypylle 9 asti.  2 esteen olin suunnitellut ohjaavani saksalaisella, mutta nopeasti huomasin jääväni liikaa Turon tielle hidastaen vauhtia. Kokeiltiin sitten niin että jätin koiran aivan keinun vierelle, lähes kohtisuoraan 1 hyppyä kohden.  Kutsuin koiran 2 esteen siivekkeen viereltä suoraviivaisesti ja välistävedolla ohjasin hypylle. Tällä ohjauksella annoin Turolle tilaa edetä ja saatiin linjauksista ja vauhdista mahdollisimman optimaalisia. Esteelle nro 3 pieni tönäisy, josta nopeasti liikkuen persjättö heti 4 esteen jälkeen ja 5 ohjaus takaakierto-valssilla putkeen.
 
Nro 6-9 kokeilimme sekä pakkovalssi + ”back-flap” yhdistelmää, että koiran kutsumista putkesta vastaisella kädellä ja ikään kuin japanilaisella koiran vedättämistä 8:lle. Japanilaisella tarkoitan sitä että otin Turon 7 hypyn jälkeen hetkeksi vasempaan käteen, jonka jälkeen 8 siivekkeen kohdalla persjätöllä koira oikeaan käteen.  Molemmat ohjausvalinnat toimivat todella sujuvasti.
 
Esteet 10-15 etenivät sujuvasti lähinnä valssaillen. Hypyllä 14 kokeilin muutamaa eri variaatiota. Lähetin Turon  ensin takaakiertoon, josta ohjasin poispäin käännöksellä kepeille. Toisena vaihtoehtona mietin saksalaista. Molemmat toimivat Turon kanssa hyvin. Ensimmäisessä variaatioissa koiralla oli enemmän tilaa suorittaa eikä itsellä ollut niin kiire ohjauksen kanssa.
 
Esteen nro 18 suoritusta pohdiskelimme yhdessä rataan tutustuttaessa. Olisiko järkevää kierrättää kauimmaisen siivekkeen kautta vai lyhyempää reittiä?  Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui pakkovalssi esteen nro 18 taakse ja siitä sylikäännös. Kellotettuna jopa maksikoirilla sylkkäri oli nopein ohjausvalinta!
 
Puomi tuli ohjata huolellisesti, jottei Turo ampunut minun perääni putkelle, mutta rauhallisesti näytettynä ei ongelmia. Myös puomilta vapautus ja ohjaus poispäin-käännöksellä 20 putkeen sujui ongelmitta.
 
Turo teki koko treenin ihan huikean hyvin töitä ja liikkui huippuvauhtia. Myös kontaktien vapautukset sujuivat nopeasti, vaikka kanssa ollaan etenkin kisoissa painittu. Loppuun tehtiin vielä hieno nollarata! Paljon saatiin kehuja, joten hymy korvissa treeneistä kotiin.
 
Kiitos Jenna aivan mahtavat treenit! J
 
T. Iina & Turo

lauantai 8. helmikuuta 2014

Jenna Caloanderin huipputehistreenit 4.2.2014

 
 
 
Pitkästä aikaa päästiin taas Jenna Caloanderin oppiin! Treenitunnelma oli mahtava ja jälleen kerran sain asiantuntevaa opetusta. Sain itsellenikin vielä tietoon nämä asiat:

1. Mitä osaamme


2. Treenattavat pääasiat

3. Treenattavat sivukohteet

4. Miten kehitys on näkynyt ja miten kehitymme tulevaisuutta ajatellen

Treenirata oli mukava 24 esteen kiemura. Teemana oli etenkin linjaukset, joista piti aina löytää siistein ja nopein itselleen. Tämän lisäksi kävimme läpi muutaman ohjaustekniikan mm. saksalaisen oikeat perusteet ja mihin sitä oikeasti tulee käyttää ja missä tilanteissa. Tästä on meille Veikon kanssa hyötyä, koska yleensä olen tottunut kierrättämään, mutta nyt voisi oikeasti keskittyä löytämään ne nopeammat reitit meille.

Saimme onnistumaan todella hyvin 1-8 esteen alun. 5 hypyn kierrätimme takakautta eli “back-flipillä” ja se onnistui upeasti. Kepit leieröitiin. 9-12 saimme hioa hetken aikaa, koska valssini valui koko ajan liian pitkäksi ja vasta kun sain oman asentoni ja liikkeeni rytmitettyä oikein, tuli Veiko lyhyillä kaarroksilla ja tiukasti. Täytyy treenata lisää! 12-16 sujui kuin unelma. Veiko tykitti AIVAN täysiä hallin toisesta päästä toiseen päähän. Jennakin sanoi, että Veiko näytti todella nopealta. 16-20 sujui molemmilta puolilta juostuna hyvin. Veiko luki ohjauksia jo tosi kaukaa ja oli varma olo rataa tehtäessä. Lopuksi teimme vielä yhden puomin loppuun, joka meni melko nopealla tahdilla.

Tosi hyvä fiilis jäi treeneistä. Oli ihana olla reenaamassa Veikon kanssa, kun yhteistyö sujui ja itsekin tein oikeasti töitä. Vähän asennetta peliin niin sitten se sujuu :)

T. Henrika ja Veiko